Turun vammaisneuvosto on ollut koko toimintansa ajan yksi maan parhaiten toimivista kunnallisista vammaisneuvostoista. Paikallisten vammaisaktivistien ansiosta esimerkiksi VPK:n kulttuurihistoriallisesti arvokas talo sekä yksi kaupungin tärkeimmistä matkailukohteista, Turun linna, avaavat ovensa myös liikuntarajoitteisille. Neuvosto on työskennellyt tarmokkaasti esteettömyyden eteen aina 1980-luvulta lähtien.

Vammaisneuvoston kuuleminen kaupungin palvelujen kilpailuttamisessa on erittäin tärkeää, sanoo neuvostossa pitkään toiminut Olli Nordberg.

 

Keskustelu neuvoston jäsenenä parin vuosikymmenen ajan toimineen Olli Nordbergin kanssa paljastaa, että oviluiskat ja pyörätuoleille sopivat hissit ovat vain pieni osa työn tuloksista. Niin myös tavoitteista. Muun muassa aloite kaupungin esteettömyysohjelman laatimisesta on syntynyt vammaistoiminnan keskellä.

- Oivalsimme, että tavoitteisiin päästään, jos kaupungin kaikki toimialat arvioivat suunnitelmiaan myös esteettömyyden kannalta. Kaupungin ensimmäinen esteettömyysohjelma saatiinkin sitten vuosiksi 2005–2012, Kynnys ry:n aluesihteerinä työskentelevä Nordberg kertoo.

Toisin kuin kansan keskuudessa usein ymmärretään, esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin  liikkumisen esteettömyyttä. Kysymys on myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvistä asioista.

- Esteettömyys kertoo ajattelutavasta, oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta. Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella.

Suunnannäyttäjän rooli

Turun vammaisneuvoston tehokkuuteen on Nordbergin mukaan vaikuttanut sen alusta asti omaksuma toiminnan määrämuotoisuus. Neuvosto osallistuu kaupungin päätöksentekoon antamalla lausuntoja ja tekemällä esityksiä vammaisia koskevissa asioissa.

- Meillä on selkeät esityslistat, neuvoston sihteerinä toimii kaupungin viranhaltija ja kokouksissa asiat esitellään. Kuulemme myös usein asiantuntijoita, hän kuvaa neuvoston virallisluontoista toimintaa.

Suunnannäyttäjän roolikin on turkulaisille tuttu. He esimerkiksi julkaisivat maan ensimmäisiin kuuluneen esteettömyysoppaan 1980-luvulla. Vuonna 2004 Turkuun valittiin Suomen ensimmäinen kaupungin palkkalistoilla oleva esteettömyysasiamies, hiljan eläkkeelle jäänyt Heikki Haulisto.

- Lisäksi aloite avustajajärjestelmän kehittämisestä ja siihen sisältyvästä vammaisen subjektiivisesta oikeudesta avustajaan ovat lähteneet turkulaisten vammaisaktivistien keskeltä, Nordberg luettelee.

Nordberg näkee vammaisneuvoston erittäin tärkeänä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja vammaisneuvoston jäsenten keskustelufoorumina.

- Yhteistyömme esimerkiksi kaupungin sosiaalityön kanssa toimii hyvin. Meiltä on pyydetty vuosittain lausunto vammaispalvelulain mukaisesta toimintasuunnitelmasta. Kaikkea emme ole saaneet läpi, mutta näkemyksemme on otettu hyvin huomioon.

Teksti ja kuva: Liisa Tapanen

Vammaisneuvosto:

  • Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.
  • Kaupunginhallitus nimeää vammaisneuvoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvostoon kuuluu viisi vammaisjärjestöjen ja viisi lautakuntien edustajaa varajäsenineen.
  • Vammaisneuvoston toimintaohjeet hyväksyy kaupunginhallitus.

Lisätiedot: Vammaisneuvosto