Kirjaston merkitys maailman murroksessa

Korona-aika rajoituksineen on jäämässä taakse ja kirjastojen toiminta on palaamassa normaaliksi – ei kuitenkaan samanlaiseen arkeen ennen koronaa. Jotain on muuttunut ja jotain uutta on varmasti vielä tulossa.

Korona-aikana asiakkaat oppivat varaamaan haluamiaan aineistoja ja kirjastossamme tehtiin kaikkien aikojen varausennätys viime vuonna – yli 0,5 miljoonaa varausta. Varaaminen ja saapuneen aineiston noutaminen hyllystä on kätevää ja suhteellisen nopeaa asiakkaalle. Toinen selvä muutos aikaisempaan on etätapahtumien suosio. Heti koronasulun ensimmäisenä päivänä aloitimme Instagramissa vapaamuotoiset aamukahvit IG-liven muodossa ja nyt niistä on tullut pysyvä osa kirjaston tapahtumatoimintaa ja aineistojen esittelyä. Luennot, keskustelutilaisuudet ja muut tapahtumat siirrettiin verkkoon ja näiden etälähetysten suosio on pysynyt.

Alkuvuoden ajan on ollut vielä arkuutta osallistua paikan päällä tapahtumiin ja erityisesti luennot keräävät pääosan kuulijoistaan verkon kautta. Pääkirjaston Studioon mahtuu ilman rajoituksia 90 henkeä, mutta striimattua luentoa voi seurata satoja henkilöitä ja tallenteen äärelle voi palata vielä parin viikon ajan kirjaston Facebook-kanavalla. Korona-aika vahvisti digitaalisten palveluiden tarjontaa ja lisäsi niiden käyttöä. Samalla kuitenkin menetimme jotain – vuorovaikutuksen läsnä olevan asiakkaan kanssa. Vieläkään kirjaston kävijämäärät eivät ole palanneet vuoden 2019 tasolle.

Kirjastopalvelu on enemmän kuin lainaamista ja lukemista

Turun kaupunkitutkimusohjelma toteutti vuonna 2021 tutkimuksen pandemian vaikutuksista vapaa-ajan palveluille ja yhtenä tutkimuksen kohteena olivat kirjastopalvelut. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan palveluilla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Kirjastopalvelu on enemmän kuin lainaamista ja aineistojen lukemista kirjaston tiloissa. Se lisää institutionaalista luottamusta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vuorovaikutusta.

Kirjasto on kaikille avoin julkinen tila, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisiaan. Tutkimuksen mukaan tämä voi lisätä yhteiskunnallista koheesiota, parantaa erilaisuuden sietämistä ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Yksi kyselytutkimukseen vastannut kertoi näin: “Haen kirjastosta ennen kaikkea lohtua ja inspiraatioita”.

Kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta

Toinen nykytilannetta tarkasteleva selvitys on aluehallintovirastojen viime vuonna tekemä kyselytutkimus: miten tärkeinä kansalaiset kokevat kirjastojen demokratiaa tukevat palvelut ja millaisille palveluille olisi tarvetta. Kyselyn perusteella kuntalaiset kokevat kirjaston roolin paikallisen ja valtakunnallisen tiedon saatavuuden ja käytön edistäjänä tärkeäksi. Suurin osa vastaajista piti myös tärkeänä sitä, että kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta. Samalla vastaajat toivoivat kirjastoilta lisää vuoropuhelua päättäjien kanssa, erityisesti nuoret kokivat tämän tärkeäksi.

Näiden tutkimusten perusteella kirjastoissa tulee panostaa yhä vahvemmin aitoon kohtaamiseen asiakkaiden kanssa sekä vahvistaa kirjastoja yhteiskunnallisen keskustelun areenoina. Kaupunginkirjastossa olemme käynnistämässä kehittämishanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen nojaavaa palvelukulttuuria sekä vahvistaa kirjastoa vuorovaikutusta lisäävänä palveluna. Lisäksi olemme selkeyttäneet ja määritelleet kirjaston demokratiatyön ja siihen liittyen on käynnistymässä useampikin projekti. Tavoitteena on kirjasto, joka vaikuttavasti edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta.