Kehittäjäopettajana hankkeessa – kannattiko lähteä mukaan?

Runsas vuosi sitten lähdin mukaan toiseksi kehittäjäopettajaksi hankkeeseen Pedagogisen johtamisen käsikirja. Olin innoissani, olimmehan koulutusyksikkönä juuri monen uuden asian ytimessä; muutto Ruiskadulle ja toiminta uusissa tiloissa, odotukset kampusyhteistyöstä, viriävät Taito-kampussuunnitelmat. Nyt hankkeen loppusuoralla voisin sanoa, että innostus ei ole mihinkään kadonnut, mutta kauniisti sanottuna olen oppinut paljon. Tällä kirjoituksella haluan vähän valottaa, millaista on olla kehittäjäopettajana hankkeessa muun työn ohella. Anne Aksentjev kertoi blogikirjoituksessaan samasta aiheesta projektikoordinaattorin näkökulmasta.

Et ole yksin

Vaikka sana ’kehittäjäopettaja’ kuulostaa mielettömän vastuulliselta tehtävältä, hanketyötä tehdään tiiminä yhdessä ja koko tiimi kantaa vastuuta työn etenemisestä ja tuloksista. Toisaalta myös jokaisen tiimin jäsenen pitää aktiivisesti tuoda oma osaamisensa hankkeeseen ja pistää itsestään paljon peliin, sitähän kehittäminen edellyttää. Todella mielenkiintoista on ollut myös haastattelujen ja kyselyjen muodossa lähestyä mm. oppilaitoksen johtoa, tukitiimiä ja ohjaajia, opettajakollegoita sekä opiskelijoita. Näissä yhteyksissä olen laajan sisällöllisen annin lisäksi oppinut erilaisia menetelmiä tiedon keruuseen, jakamiseen ja osallistamiseen.

Opettajalla paljon opittavaa

Opettajan työ mielletään vielä nykyäänkin aika itsenäiseksi oman tiedon ja osaamisen jakamiseksi opiskelijoille. Tiimityö opetuksessa on vielä uutta, vaikka sitä paljon korostetaan pedagogisessa ja didaktisessa puheessa. Hanketyössä opettajan on kuitenkin pakko mennä autonomisen mukavuusalueensa ulkopuolelle ja oppia tekemään yhteistyötä. Eikä ole ollenkaan huono asia viedä opittuja tiimityötaitoja opetukseen; samalla opiskelijat voisivat nähdä, miten työelämässä toimitaan yhdessä. Kaikki viisaus ei tulekaan opettajalta, vaan yhdessä opitaan toinen toisiltaan.

Tiimivastaavan hattu päässä

Kuten monet hankkeet, niin myös Pedagogisen johtamisen käsikirja on osa laajempaa valtakunnallista hankeverkostoa. Tervetulleen lisämausteen hanketyöhön ovatkin tuoneet asiantuntijaluennot, joita olen päässyt webinaarien muodossa kuuntelemaan tämän vuoden aikana. Monissa webinaareissa on käsitelty vuorovaikutustaitoja ja johtamista. Tiimivastaavana kohtaan paljon johtamiseen liittyviä haasteita, vaikka en esimiehenä varsinaisesti toimikaan. Voisi sanoa, että tämän vuoden aikana olen saanut mahdollisuuden oppia johtamisesta ja vuorovaikutuksesta vähintään yhtä paljon kuin aikoinaan opo-opinnoissa. Esimerkiksi tänään pureskelin osuvaa kuulemaani sanomaa: ”puhu niin että toinen haluaa kuunnella, kuuntele niin että toinen haluaa puhua” (Riikka Korpinen, EezyFlow).

”Yksin oot sinä, ihminen”

Usein hanketyö on myös yksin tekemistä. On löydettävä aikaa ja rauhaa tutkia ja selvittää, ideoida ja kirjoittaa. Yksi haastavimmista asioista on ollut oppia johtamaan itseään ja pysymään aikataulussa. Tosin sekään ei ole pelkästään omista valinnoista kiinni johtuen monista muista työtehtävistä, mutta juuri siksi se on ollut erityisen vaikeaa. Oma kompastuskiveni on ollut suunnaton halua oppia koko ajan lisää hankkeen myötä nousseista teemoista, ja olen käyttänyt paljon aikaa lukemiseen ja mm. aiheeseen liittyvien podcastien kuuntelemiseen. Se ei todellakaan ole mitään hukkaan mennyttä aikaa, mutta fokus siinä välillä katoaa. Onneksi työryhmäpalavereissa tiimikaverit säännöllisesti ja lempeästi palauttavat aiheeseen, kiitos Anne ja Mika! Ja kiitos sinulle, joka jaksoit lukea tämän, rohkeasti mukaan hankkeisiin, antaa enemmän kuin ottaa!