Kun oppimisympäristö muuttuu, muuttuuko myös toimintakulttuuri?

Jos toimintakulttuuria halutaan kehittää siihen suuntaan, että keskiössä ovat oppijat ja vaikkapa monialaiset tiimit, myös oppimisympäristön pitää tukea tätä tavoitetta.

Jatkan tässä kirjoituksessa keväällä aloittamaani pohdintaa oppimisympäristöistä. Teema liittyy Pedagogisen johtamisen käsikirja -hankkeeseen. Ajatuksia on herännyt mm. työryhmämme tänä syksynä toteutuneilla tutustumiskäynneillä Syvälahden kouluun ja Ypsilonin monitoimitaloon. Useassa kohdassa tukeudun myös Opetushallituksen julkaisuun Koulusta oppimisen ympäristöksi (Marko Kuuskorpi, Julianna Nevari).

Toimintakulttuuri + oppimisympäristö

Koulua uudistetaan kehittämällä sekä toimintakulttuuria että oppimisympäristöä yhdessä. Ihan aluksi pitää tunnistaa uudistamisen tarpeet. Tulevat käyttäjät ja sidosryhmät otetaan prosessiin mukaan jo tässä vaiheessa. Uusia tiloja rakennettaessa prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta: tarveselvitys – hankesuunnittelu – toteutussuunnittelu – rakentamisvaihe – käyttöönotto. Kun kehittäminen on osana rakennushanketta, käyttäjät ja sidosryhmät osallistuvat kaikkiin näihin vaiheisiin.

Kehittämistyön vaiheet

Kehittämistyössä rakentamisprosessin edellä mainittuja vaiheita vastaavat seuraavat viisi vaihetta. Tarveselvitysvaiheessa selvitetään tahtotila, pedagoginen visio. Sen perusteella luodaan pedagoginen suunnitelma, josta seuraa oppimisympäristökonsepti. Tämän jälkeen edetään hankesuunnitteluvaiheeseen, jonka aikana on hyödyllistä toteuttaa oppimisympäristön mallintaminen ja testaus sekä niitä seuraava arviointi. Toteutussuunnitteluvaiheessa suunnitellaan sisäympäristö. Ennen käyttöönottoa sovitaan vielä toimintatavat ja pelisäännöt.

Toimintakulttuuri edellä

Oppilaitoksen toimintakulttuuri on kuin koneisto, jota pyörittävät ohjausjärjestelmä, opettajuus, johtajuus ja oppimisympäristö. Kehitys pysähtyy, jos joku rattaista jumittaa. Näiden osatekijöiden pitäisi pyöriä samassa tahdissa toisiaan tukien ja eteenpäin työntäen. Perinteinen luokkatilaopetus helposti lokeroi oppimistilanteet ja johtaa opettajakeskeisyyteen. Jos toimintakulttuuria halutaan kehittää siihen suuntaan, että keskiössä ovat oppijat ja vaikkapa monialaiset tiimit, myös oppimisympäristön pitää tukea tätä tavoitetta.

Torilla tavataan

Luokkatiloista siirryttäisiin opetus- tai oppimistiloihin, jotka voidaan pedagogisin perustein jakaa avoimen, intensiivisen ja hiljaisen työn alueiksi. Avoimen työn alueita ovat mm. uusiin oppilaitoksiin lähes poikkeuksetta rakennetut keskustorit ja monitoimitilat. Toreja ja muita avoimia tiloja tarvitaan mm. oppimistehtävän jakamis- ja esittämisvaiheessa, jolloin koolla on usein koko ryhmä tai ryhmiä. Intensiivisen työn aluetta tarvitaan tehtävästä keskustelemiseen, tutkimiseen, ideoimiseen. Hiljaisen työn aluetta tarvitaan mm. tehtävän työstämiseen, toteuttamiseen, ratkaisemiseen, pohdintaan. Arviointi voi tapahtua joko hiljaisen työn tilassa tai yhteisesti avoimessa tilassa arviointimenetelmistä riippuen. Tilojen riittävyys on aina oma haasteensa, ja siksi avoimet tilat usein jaetaan erilaisilla seinäkkeillä ja muilla muunneltavilla kalusteratkaisuilla intensiivisen ja hiljaisen työn alueisiin.

Hallinnollisin perustein tilat voidaan myös jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin: julkinen (kaikille avoin alue) – puolijulkinen (avoin ulkopuolisille tarvittaessa) - puoliyksityinen (vain koulun käyttäjät) - yksityinen (kulku rajoitettu). Fyysisten tilojen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon ihmisten liikkuminen niissä. Mitään pullonkauloja ei saisi syntyä, ja turvallisuus ja työrauha kaikissa tiloissa olisi turvattava.

""

Tietoa kirjoittajasta

Tiina
Kielo
lehtori ja tiimivastaava liiketoiminnan yksikössä
Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti