Opettajien ennakointiosaaminen vahvistuu TAIssa

Opettajien ennakointitaidot lisääntyvät Turun ammatti-instituutissa vauhdilla. Ennakointiosaamisen merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa on ymmärretty osana opettajan työtä ja oppilaitoksen kehittämistä. Tulevaisuus ei muutu ajatuksen voimalla, mutta jos emme ajattele lainkaan muutostekijöitä ja niiden vaikutuksia eri toimialojen tulevaisuuteen, olemme muiden luomien tulevaisuuskuvien ja -skenaarioiden varassa.

Uskomme, että kun TAIssa opettajat ovat itse mukana työstämässä asioita, vaikuttaa se siihen, millaisena he tulevaisuuden näkevät ja millaisen toimijuuden he voivat itse asioissa ottaa. Ammatillisen oppilaitoksenkin tulevaisuuden menestymisen tae on henkilöstön osaaminen ja ammatillisten opettajien uudistuva asiantuntijuus eri koulutusaloilla. 

Liiketalouden opettajien ennakointipajat käynnistyivät aloitusinfolla ja tulevaisuuden megatrendejä pohtimalla

Liiketalouden opettajat lähtivät kehittämään ennakointiosaamistaan niin, että opettajat kokoontuivat ennakointityöskentelyn aloitusinfoon helmikuussa 2023. Aloitusinfossa virittäydyttiin miettimään tulevaisuutta futuristi Elina Hiltusen sekä tulevaisuustutkija Ilkka Halavan videoiden ja ajatusten avulla. Koulutussuunnittelija Kristiina Ojala kertoi, mitä ennakointi on ja miksi pitäisi ennakoida. Sitran megatrendikorttien (ks. Megatrendikortit 2023 (sitra.fi)) avulla opettajat miettivät pienryhmissä, mitä korteissa esiintyvistä megatrendeistä he pitävät todennäköisimpinä.

Seuraavaa kokoontumista varten opettajat saivat tehtäväkseen havainnoida liiketoiminnan alan muutosilmiöitä, joista kirjoitetaan lehdissä ja blogeissa, puhutaan uutisissa ja podcasteissa tai keskustellaan eri foorumeilla. Huhtikuun ennakointipajoissa liiketalouden opettajat tulevat tutustumaan oman alansa muutosilmiöihin sekä laatimaan oman koulutusalansa PESTE-kartan (lisätietoa PESTE:stä, ks. Dufva 2022). Tämän pohjalta syksyllä 2023 osa opettajista jatkaa ennakointityöskentelyä skenaarioiden rakentamisen ja tulevaisuustarinoiden parissa.

Koulutuspäällikkö Irina Loponen pitää tärkeänä opettajien kiinnostusta ennakointityöskentelyyn. Liiketoiminnan perustutkinnon uudistamistyö on käynnissä ja uusi tutkinnon peruste astuu voimaan vuonna 2024. Uusi tutkinnon peruste tullee olemaan voimassa noin kahdeksan vuotta. Kun syksyllä 2023 aloitetaan suunnittelemaan uuden tutkinnon perusteen mukaisia opintoja, on tärkeää olla tietoinen siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Monialainen koulutusyksikkö skenaariotyöskentelyn pyörteissä

Syksyllä 2022 TAI:ssa käynnistyneiden elintarvike-, hius- ja kauneudenhoito-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu- ja tekstiili- ja muotialan sekä yhteisten aineiden opettajien ennakointipajoissa on ennakointityössä edetty jo varsinaiseen skenaariotyöskentelyn vaiheeseen. Ennen skenaarioiden rakentamista ehdittiin syksyn pajoissa tarkastella opetus- ja toimialojen toimintaympäristössä tapahtuvia muutostekijöitä eri näkökulmista, jotta opettajilla olisi mahdollisimman monipuolinen kokonaiskuva alojen tulevaisuuteen vaikuttavista muutoksista ja megatrendeistä.

Muutostekijöiden tarkastelun jälkeen opettajat rakensivat koulutusalakohtaisissa työpajoissaan tulevaisuustaulukot, joista rakentui neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: toivottava, uhka, nykytilan jatkumo, mullistus. Opettajat kirjoittivat tulevaisuustaulukon ja -kuvion pohjalta myös hurjan kiinnostavia tulevaisuustarinoita konkretisoidakseen muutostekijöiden vaikutusta esimerkiksi ammatillisen opettajan, opiskelijan tai toimialan työntekijän näkökulmasta. Tulevaisuustarinat loivat muun muassa mielikuvaa, millainen on Veeti-open päivä Turun TAITO-kampuksella ja elsewhere, tai millaista on hius- ja kauneudenhoitoalalla opettajana työskentely vuonna 2035. Tarinoita tullaan julkaisemaan mahdollisesti tässä blogissa.

Varsinaisessa skenaarioiden kirjoittamisessa opettajat pyrkivät vastaamaan kevään 2023 kuluessa kysymykseen, mitä opetus-/toimialalla pitäisi tapahtua, jotta esimerkiksi heidän luomansa toivottava tulevaisuuskuva on mahdollinen. Skenaarioita voidaan siis pitää erilaisina tulevaisuuden käsikirjoituksina, jossa kuvataan tarkasteltavan kohteen kehitystä vaihe vaiheelta erilaisissa tapahtumien ketjuissa, jotka johtavat tietynlaisen tulevaisuuden tilanteeseen (Rubin 2004).

Skenaariotyön tarkoituksena on auttaa opettajia tunnistamaan ja ymmärtämään opetus-/toimialojen mahdollisia kehityskulkuja, näkemään erilaisia muutoksen mahdollisuuksia ja ottamaan asioista aktiivista toimijuutta. Tämän myötä koulutusyksikön varautumiskyky erilaisia muutoksia kohtaan paranee ja tarvittaessa uudenlaista osaamista voidaan ennakoivasti hankkia. Skenaariotyötä kuvataankin parhaimmillaan koko osallistujaryhmän oppimisprosessiksi. Skenaarioiden valmistuttua opettajat tulevat johtamaan opetus-/toimialakohtaisia osaamistarpeita oman opetuksensa kehittämisen tueksi.

Kevään 2023 aikana pajoihin osallistuneilta opettajilta ja tiimivastaavilta on kysytty mielipiteitä ennakointipajoista saaduista hyödyistä ja miten he aikovat hyödyntää saamaansa ennakointitietoa ja -osaamista omassa työssään. Vastauksissa nousi esiin mm. seuraavanlaisia näkökulmia:

”Aion miettiä uusia ja erilaisia oppimisympäristöjä ja opetussisältöjä ja -tapoja”
”Muuttamalla ajatusmaailmaani ja varautumalla muutokseen”
”Kertomalla myös opiskelijoille tulevaisuuden osaamistarpeista. Herättää ajattelua alan tulevaisuuden skenaarioista.”
”Rekrytoinneissa, opetuksen suunnittelussa, tiimin osaamisen hankkimisessa”
”Kannustaa opiskelijoita tulevaisuusajatteluun eri näkökulmista”
”Täytyy olla ajanhermoilla ja kouluttautua lisää”
”Mietin jatkokoulutusta. Pelko ajanhermolla pysymisestä pitää liikkeessä.”
”Koitan pitää yllä ammattitaitoani monipuolisesti tarjolla olevaa koulutusta hyödyntäen sekä työelämäyhteistyöllä. Kehitän luovaa ajattelutaitoani ja suhtaudun avoimin mielin tulevaisuuteen.”

Koulutuspäällikkö Marleena Tuurin näkökulmasta ennakointipajojen toteuttaminen on ollut jo tähän saakka edetessään äärimmäisen mielenkiintoinen ja antoisa prosessi. Monialaisen koulutusyksikön luotsaaminen ja johtaminen tässä eri opetus- ja toimialojen osaamismurroksessa olisi pian ollut mahdoton tehtävä, jos emme olisi valjastaneet opettajia mukaan ennakointityöhön. Ennakointipajat ovat olleet yhteisöllistä oppimista parhaimmillaan ja eri opetus- ja toimialojen skenaarioiden ja muutostekijöiden yhdessä tarkastelu on rikastuttanut työskentelyä sekä lisännyt opettajien keskinäistä yhteistyötä.

Koulutuspäällikkö Tuuri uskoo, että mitä paremmin olemme varautuneet yhdessä erilaisiin muutosmahdollisuuksiin ja uudenlaisen, tarvittavan osaamisen hankkimiseen, sitä ketterämpiä monialaisena koulutusyksikkönä olemme. Seuraavaksi koulutuspäällikön tarvitseekin laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia erilaisia keinoja, miten ennakointipajojen myötä syntyneitä kehittämisideoita ja henkilöstön osaamista voitaisiin mahdollisimman hyvin edistää vastaamaan tunnistettuihin tulevaisuuden tarpeisiin.

Myös muut koulutusalojen opettajat ennakoivat!

Opettajien ennakointipajat on pidetty tiiviinä pakettina myös jo instituutin sosiaali- ja terveysalan opettajille. Loppukeväästä käynnistyvät myös kone- ja tuotantotekniikan, talotekniikan ja ajoneuvoalan opettajien ennakointityö infotilaisuudella. Koulutussuunnittelija Kristiina Ojalan toiveena ja tavoitteena on, että instituutin ennakointityön matkan varrella myös muiden koulutusalojen opettajille saadaan ennakointiosaamista ja -tietoutta ennakointipajojen muodossa!

Lähteet:

Dufva, M. (2022). Toimintaympäristön analyysi: PESTE ja sen variaatiot. Teoksessa H.-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki, & M. Pöllänen (toim.) Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (ss. 105–112). Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Turun yliopisto. https://tututopi.files.wordpress.com/2022/03/tva-1-2022-dufva-peste.pdf

Rubin, A. (2004). Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.  https://tulevaisuus.fi/