Tämä blogikirjoitus perustuu opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen (OPVA) järjestämisideologian selittämiseen. Ohjauksen menetelmät ja käytännön OPVA-toteutukset vaihtelevat koulutuksenjärjestäjittäin. Tässä tekstissä avataan Turun ammatti-instituutin (TAI) toteutuksia, jotka ovat käynnissä tai suunnitteilla vuonna 2021.
Ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA, 2022 alkaen nimi muuttumassa tutkintokoulutukseen valmistavaksi koulutukseksi TUVA) hakeudutaan, mikäli oma ala ei ole vielä löytynyt (motivaation ja tietämyksen hankkiminen, itselle sopivan jatkoväylän löytyminen) tai jos yhteishakupisteet jäävät niin alhaisiksi, että niitä pitää seuraavaa kierrosta varten parantaa (jatko-opiskeluvalmiuksien hankkiminen, koulunkäyntirytmin säilyttäminen).
Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja suunnitellaan siinä tapauksessa, että oma ala on jo löytynyt, mutta tutkintokoulutuksessa eteneminen vaatii perustaitojen preppausta. OPVA:ssa keskitytään nimenomaan taitoihin ja valmiuksiin − motivaation hankkimiskanavaksi siitä ei ole.
OPVA-opintoja voi perustutkintokoulutuksen aikana olla 6 kk ajan. Tällöin niitä on yli 50 % opiskeluajasta. Mikäli opiskeluvalmiuksia tuetaan tätä vähemmän, on kyse tavallisesta tukiopetuksesta, jota ei tule sotkea tähän. Tukiopetusta pitää olla tarjolla pienimuotoisemmin koko perustutkinto-opiskelun ajan.
OPVA-opinnot suunnitellaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan tarpeen mukaan, eikä opinnoista anneta todistusta tai osaamispisteitä. Opintorekisteriotteelle kirjataan kuitenkin OPVA -opintosuorituksia ja taitojen paranemisesta annetaan koko ajan palautetta.
OPVA-opintojen tarve huomataan joko hakuvaiheessa tai, kun perustutkinto-opiskelijalle tehdään opintojen alussa ensimmäisen kerran HOKS. Turun ammatti-instituutissa alkaa OPVA-toteutuksia tällä hetkellä neljä kertaa vuodessa yhdistettynä valitun alan perustutkinnon pakolliseen tutkinnon osaan. Kolmena päivänä viikossa ollaan OPVA-opetuksessa ja kahtena päivänä ammatillisissa opinnoissa, esim. keittiöllä tai hoiva-alan yksikössä.
Maksimissaan kuuden kuukauden jälkeen, tai kun perustaidot ovat kehittyneet riittävästi, opiskelija sijoittuu seuraavan ammatillisen tutkinnon osan normaalitahtiseen ryhmään. HOKS- tai hakuvaiheessa arvioitu valmistumispäivä asetetaan joitain kuukausia tutkinto-opiskelun normaalia kestoa kauemmas tulevaisuuteen.
Turun ammatti-instituutin toteutuksessa puoli vuotta jaetaan kahteen moduuliin, joista molemmissa on sekä kielellisiä (suomi, englanti) että matemaattisia ja tietoteknisiä perusvalmiuksia kehittäviä opintoja. Tavoitteena on päästä kaikissa perustasolle eli peruskoulun päättövaiheen tasolle. Sisällöt kuulostavat kovin perustutkintoon kuuluvien YTO-aineiden osa-alueilta, mutta sisältävät vain alkeistason asioita. Sisältöjä muokataan ja oppimispäiviä valitaan opiskelijan henkilökohtaisen tarpeen mukaan tarjottimelta Wilmassa.
Koska aloittaa voi useita kertoja vuodessa, odotusaika ei koskaan veny yli kahden kuukauden. Alat voivat perustaa myös ensimmäisen puolen vuoden ajan hitaammin etenevän ryhmän, jos OPVA-opintoja tarvitsevia on koko ryhmällinen.
Kun tulevaisuutta pohtii, on kohtuullisen selvää, että OPVA-opinnoille muodostuu pysyvä tarve, kun koko ikäluokka koulutetaan ja, kun työvoimapula ajaa hankkimaan koulutettavia Suomen ulkopuolelta. Vaikka opinnot OPVA-toteutuksilla pitenevät muutamalla kuukaudella, mahdollistaa tämä toimintatapa valmentavan koulutuksen jälkeen opintojen tukemisen siten, että opinnot eivät keskeydy puutteellisten opiskelutaitojen takia. Tämä edellyttää, että opiskelija sitoutuu oppimisvalmiuksia tukeviin opintoihin täysin ja haluaa suorittaa ne. OPVA:n tunnettavuuden eteen on tehtävä lähitulevaisuudessa paljon työtä.
OPVA-tarpeen osoittamiseen tai kartoittamiseen on valmisteltu hanketyönä testejä, joita kannattaa käyttää. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vertailevat ja benchmarkkaavat toistensa toimintoja ja toimivat verkostoina. Niiden tuloksellisuutta on hienoa seurata. Esimerkiksi Taitava OPVA -hankkeessa on kehitetty testejä ja materiaaleja sekä toimintatapoja. Esimerkiksi ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnasta kertoo mukaansatempaavasti omista onnistumisistaan ja tekee levittämistyötä OPVA:sta kiinnostuneiden suuntaan.
Perustaitoihin keskittyminen on huomattu oleellisen tärkeäksi myös muissa Pohjoismaissa. Koko Pohjoismaiden alueella koulutukselliset tavoitteet, työvoimatarve ja tarjottavan tuen kipupisteet ovat keskenään samat. Nordiska Ministerrådetin rahoittama aikuisopetuksen verkosto NVL (nvl.org) valitsi vuoden 2021 teemaksi matemaattiset perustaidot. Teeman ympärillä järjestettiin/järjestetään Suomessa neljä webinaaria käytännön hyvistä toimintamalleista ja siitä mitä tutkimukset kertovat. Webinaareista tuotetaan opettajankoulutusta varten tallenteita. Matematiikan teemavuosi huipentuu huhtikuussa 2022 konferenssiin Kööpenhaminassa.
Suomen alfaverkosto (eli suomi toisena kielenä -opetuksen verkosto) julkaisi taiteilija Maria Sannin kuvittaman perustaitojulisteen, jota esillä pitämällä perustaitojen merkitys pysyy oppilaitoksessa ansionsa mukaan esillä. Julisteen voi tilata ilmaiseksi koordinaattori Johanni Larjankolta Bildningsalliansen:ista (johanni.larjanko@bildningsalliansen.fi) omaan oppilaitokseen.
On osoittautunut, että perustaidot eivät ole pelkästään maahanmuuttajakoulutuksen juttu, vaan oletukset siitä mitä kaikkien ajatellaan osaavan, elää yhteiskunnan mukana. Haastankin sinut, lukija, nyt miettimään, mikä voisi olla vuodelle 2022 sopiva perustaitoteema. Kantasi muodostettuasi, vihjaa vaikka minulle.
Toinen asia, jota haluaisin ohjaushenkilöstölle ja oppilaitosten tehokkuutta tutkiskeleville painottaa on, ettei kaikkien etu ole mahdollisimman nopea tutkinnon suorittaminen. Joidenkin kannattaa aloittaa hitaammin etenevässä OPVA-opintoja sisältävässä toteutuksessa. Hakijoista heidät tulisi tunnistaa ja ohjata oikealla tavalla. Näin toimien toteutamme periaatettamme ”toisen asteen koulutus kuuluu kaikille”!
Kiitos kaikille OPVA-opintoja TAIssa suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille! Teette tärkeää työtä.
