Museotoimintaa 140 vuotta: Luostarinmäki uudistuu ensi kertaa avaamisensa jälkeen 

Kesällä 2020 Luostarinmäellä juhlittiin museon 80-vuotista taivalta. Museo avattiin poikkeusoloissa sotien keskellä kesäkuussa vuonna 1940 ja juhlavuotta puolestaan vietettiin maailmanlaajuisen pandemian vallitessa. Sitäkin tärkeämmältä tuntui juhlistaa ja muistella museon matkaa ja Luostarinmäen alueen monia vaiheita. Tämän vuoden lokakuun alussa museo sulkeutui sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmien peruskorjauksen vuoksi ja avautuu seuraavan kerran uudistettuna kesäkaudelle 2022.  

Museon 80-vuotisjuhlia vietettiin Folk-festivaalien voimin aurinkoisessa säässä kesällä 2020. Kuva: Turun museokeskus

On oikeastaan ihme, että Luostarinmäen kaltainen alue ja museo on olemassa. Turun palosta selvinneen laitakaupungin kohtalosta oli 1900-luvun alkupuolelle tultaessa käyty keskustelua vuosikymmeniä. Kasvava kaupunki ja modernit rakennusvaatimukset loivat painetta vähävaraisten asuinalueena tunnetun Luostarinmäen purkamiselle. Kaikeksi onneksi alueen arvo lopulta tunnistettiin ja purku-uhalta suojasi päätös perustaa ulkomuseo, johon talletettiin teollistumisen myötä häviäviä turkulaisia käsityöalan verstaita. Verstaiden lisäksi museoon sisustettiin koti-interiöörejä kertomaan 1800-luvun elämäntavasta ja asumisesta.  

Niin museotoiminta, kävijät kuin maailma ympärilläkin on muuttunut

Kotien ja verstaiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Turun kaupungin historiallisen museon työntekijä ja sittemmin museon johtaja Irja Sahlberg (1904–1972) yhteistyössä eri alojen käsityöläisten ja rakennusmiesten kanssa.  Yhä tänä päivänä kauniit vanhat hirsirunkoiset rakennukset, hiekkaisten kujien rytmittämä mäki, suojaisat sisäpihat ja historiallisissa puvuissa asiakkaita kohtaava henkilökunta luovat ainutlaatuisen ympäristön museolle. Vuosikymmenien yhtäjaksoisen toiminnan myötä on toisaalta myös kertynyt kehitys- ja uudistamistarpeita. Niin museotoiminta, kävijät kuin maailma ympärilläkin on muuttunut. 

Luostarinmäen oma historia kehittämisen punaisena lankana 

Museossa käynnistyi kehittämishanke vuonna 2018. Hankkeessa lähdettiin kirkastamaan jo valmiiksi tunnelmallisen ja perinteikkään korttelin alkuperäistä historiaa ja tuomaan esiin aikaisempaa vahvemmin korttelissa asuneiden henkilöiden tarinoita. Myös nykyajan museokävijöiden tarpeet olivat ehtineet muuttua, mikä johti tarkastelemaan palveluita ja infrastruktuuria.  

Ensimmäinen näkyvämpi uudistus julkistettiin keväällä 2020, kun Käsityöläismuseona tunnettu museo vaihtoi nimensä Luostarinmäen museokortteliksi. Uusi nimi kertoo brändin muutoksesta, jonka kautta vahvistetaan ajatusta museosta nimenomaan korttelialueena ja palana vanhaa Turkua. Luostarinmäki-nimen alta löytyvät nyt museon vaalima tuttu turkulainen käsityöläisyyshistoria, ainutlaatuinen kaupunki- ja rakennushistoria sekä moninaiset henkilötarinat. Yhteistyö Kaupunkitutkimusohjelman rahoittaman Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen tutkimushankkeen Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään kanssa on erityisesti syventänyt tietoa kortteleissa asuneista ihmisistä ja perheistä. Mennyt muuttuu eri tavalla koskettavaksi, kun jatkossa tapahtumia ja ympäristöjä on mahdollista tarkastella esimerkiksi alueen ytimessä 1800-luvun alkupuolella asuneen ja työskennelleen nuoren krouvipiika Annan näkökulmasta.

Valokuvaaja H.J. Renvall kuvasi aluetta 1900-luvun alussa ja ikuisti asukkaita kotirappusilleen. TMK, valokuva-arkisto.

Kävijöille uutta ja vanhaa  

Kesäkuussa ensi vuonna asiakas huomaa ensiksi museoon saapuessaan uudistuneen museon sisääntulon, joka palvelee kaikkia asiakkaita nykyistä paremmin. Museon sisäänkäyntialueen esteettömyyttä ja palveluita tullaan parantamaan ja alueelle lisätään opasteita, valaistusta  ja levähdyspaikkoja. Muutokset tuovat selkeyttä ja viihtyisyyttä museovierailuun.   

Mukaan mahtuu myös muutamia täysin uusia interiöörejä

Saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen alueella on tärkeä mutta suojellussa ja mäkisessä ja portaita täynnä olevassa ympäristössä myös haastava tehtävä. Vuonna 2019 hankittiin pääportin tuntumaan ainutlaatuinen tunnusteltava koho-opaste, jossa on yhdistetty teollisesti valmistettu erityisesti näkövammaisia henkilöitä palveleva kohokartta käsintehtyyn keraamiseen pienoismalliin. Esteetöntä kulkua myös pääportilta museon tasaisemmalla keskialueella tullaan kehittämään, mikä mahdollistaa aikaisempaa paremman pääsyn museoalueelle pyörätuolilla. Kokemusasiantuntijana suunnittelussa on toiminut muun muassa Turun Kynnys ry. 

Näyttelyuudistuksen myötä tarjolla on uusia näkökulmia ja tapoja tutustua jo tuttuihin koteihin ja verstaisiin. Mukaan mahtuu myös muutamia täysin uusia interiöörejä, kuten Luostarinmäellä 1800-luvulla asuneen ja toimineen kätilön Anna Lundahnin koti-interiööri tai vaikkapa alueen rakennushistoriaan sukeltava oma teemanäyttely. Lapset saavat oman pienois-Luostarinmäen toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Eri teemoihin on mahdollista tutustua keskustelemalla ja katsomalla, lukemalla ja kuuntelemalla, koskettamalla ja jopa haistamalla. Tapahtumat ja opastukset kytkeytyvät teemoiltaan uudistuneisiin sisältöihin.

Uutta kohti vuonna 2022! Kuva: TMK

Tarina jatkuu yhteistyössä kumppanien kanssa 

Kehittämistyötä tehdään Museokeskuksen asiantuntevan henkilökunnan ja monen yhteistyökumppanin voimin. Yhtenä tärkeimmistä kumppaneista voisi mainita vuonna 1985 museon tukiyhdistykseksi perustetun Kultaisen Omenan Killan, joka koostuu ammattikäsityöläisistä. Killan käsityöläiset herättävät tapahtumissa ja erityisesti kesäisin verstaat henkiin ja pitävät siten museon välittämää historiaa ja käsityöläisyyttä elävänä. Myös Museoviraston rahoittama asiakasraadin toiminta vuonna 2019 antoi kehittämistyöhön arvokasta näkökulmaa. Yhteiskehittäminen on auttanut varmistamaan, että palvelumme ja toimintomme ovat käyttäjien toiveiden mukaisia. 

Pieni kortteli jatkaa eloaan 2020-luvullakin niin museona kuin rakennushistoriallisesti arvokkaana alueena. Toivotamme asiakkaat ensi kesäkuussa oikein tervetulleiksi sukeltamaan tämän ainutlaatuisen Turun palosta säilyneen korttelin historiaan ja tarinoihin entistä elämyksellisemmällä tavalla.