Metsuri, metsäkoneenkuljettaja, lihanleikkaaja, sisustusmyyjä, metallimies, laitosmies, koneenkorjaaja, kalastusopas, valokuvaaja. Työtä pelkäämätön monitoimimies pärjää jatkuvassa työelämän muutoksessa.

Jarno Vähämäki työpaikallaan Ursuit Oy:ssä. Kuva: Lea Froloff

─ Tuletko vilkaisemaan? huikkaa nainen ompelukoneen ääreltä ohikulkevalle Jarno Vähämäelle.

Huoltoteknikko on työpaikallaan Ursuit Oy:ssä pidetty työkaveri.  Jokapaikanhöylä kuten Vähämäki itseään kutsuu. Hän on se, joka pitää talon koneet ja kiinteistön toimintakunnossa.

Lausteella sijaitseva tehdas valmistaa sukellus- ja pelastuskuivapukuja globaaleille markkinoille. Myös sukellustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittava yritys työllistää yli 70 henkilöä.

Ensimmäiset opiskelu- ja työpaikkansa Vähämäki löysi kotikaupunkinsa Forssan seudulta. Peruskoulun jälkeen kiinnostivat luonnonvara-alat. Vähämäki valmistui silloisesta Tammelan metsäoppilaitoksesta metsämekaanikoksi. Kun metsureilta työt vähenivät, alkoi Vähämäki opiskella oppisopimuksella metsäkoneenkuljettajaksi.

─ Homma loppui, kun yritykselle kävi ohraisesti ja firma lopetettiin, Vähämäki pahoittelee.

Uusi paikka löytyi Liha ja Säilyke Oy:n lihanleikkaamon työntekijänä. Sen jälkeen oppisopimuksella sisustusmyyjäksi, teollisuusmaaleja Vähämäki möi vuoden ajan.

Vähämäen isä pyöritti noihin aikoihin metallialan yritystä, jonne poika lähti töihin suorittaen työn ohella metallialan perustutkinnon. Työtapaturman jälkeen vaihtui työ tiiminvetäjäksi lasivillatehtaalle. Sieltä Vähämäki houkuteltiin tekniseksi prosessinhoitajaksi Uponor Suomi Oy:n Forssan yksikköön. Uponorilla vierähti 13 vuotta aina yksikön lopettamiseen asti.

─ Lähdin laitosmieheksi Orion Diagnosticalle Espooseen. Sain valtavasti työkokemusta erilaisista menetelmistä. Pidin työnantajasta todella paljon.

Muutoksessa pitää pystyä elämään

Kun Vähämäelle vinkattiin työpaikasta Ursuitilla, kiinnostui hän heti.

─ Olen jo vuosia käyttänyt Ursuitin kuivapukuja, koska toimin myös kalastusoppaana ja kalastusmatkojen järjestäjänä. Arvostan todella paljon tätä yritystä ja brändiä.

Ursuitilla tarjottiin mahdollisuus kehittää ammattitaitoa.

─ Tulin tänne vuosi sitten ompelukoneiden huoltomieheksi tuotantoon, mutta nyt vastuualueenani on kunnossapito sekä kiinteistö. Vastaan kaikesta, missä on metallia, naurahtaa Vähämäki.

Vähämäki tietää nykyiseltä työpaikaltaan monta tarinaa, jossa tuotantotyöntekijästä on noustu urassa ylöspäin.

Tänä päivänä muutos on jatkuvaa, ja siinä pitää pystyä elämään.  Kun sen ymmärtää ja on valmis itse muuttumaan, pärjää kyllä. Mikään ei ole varmaa ellet itse tee asian eteen jotain.

Työttömänä Vähämäki ei ole ollut koskaan – ellei lukuun lasketa armeijasta kotiutumisen jälkeistä neljän päivän jaksoa.

Jarno Vähämäki vastaa työssään kunnossapidosta ja kiinteistöstä. Kuva: Lea Froloff

TAIssa kiinnostuttiin Vähämäen taidoista

Ompelukoneiden kanssa Vähämäki on pärjännyt hyvin. Silti hän lähti selvittämään oppilaitoksista, saisiko ompelukoneiden korjaamiseen ja huoltoon koulutusta.

─ Joka paikassa on käynytkin niin, että kysytään pystyisinkö auttamaan heitä.

Turun ammatti-instituutissa oli huoltomies jäänyt eläkkeelle, ja luokissa oli paljon toimimattomia koneita.

─ Sanoin, etten ole ompelukonemekaanikko, mutta ymmärrän koneita. Pystyinkin pitkälti ratkaisemaan heidän ongelmansa. Käyn auttamassa muutaman tunnin viikossa. Hienomekaanikkoja ei tänä päivänä juuri ole, Vähämäki on huomannut. 

Forssassa asuessaan Vähämäki todisti tekstiiliteollisuuden alasajoa.

─ Ajattelin, että ompeluhommat ovat Suomesta loppuneet kokonaan. On kuitenkin paljon erikoistuotteita ja erilaisia pakkauksia, joissa tarvitaan ompelua raskaammalla laitteistolla.

Hän harmittelee kädentaitojen ja ongelmanratkaisukyvyn katoamista Suomesta.

─ Ajamme itse itsemme polvilleen siinä, ettei meillä enää ole osaamista. Tuudittaudutaan siihen, että joku muu tulee ja tekee. Mutta kaikkea ei aina joku muu voi tehdä.

Kalastuksesta uusi ura

Kalastusharrastus on poikinut Vähämäelle uuden ammatin. Jo ennen sosiaalisen median nousua hän toimi ylläpitäjänä kalastusfoorumeilla, kirjoitti kalastuksesta, videokuvasi materiaalia YouTubeen, valokuvasi luontoa.

Päivätyönsä ohella Vähämäki on osakkaana kahdessakin kalastusalan yrityksessä. Avoin yhtiö JKing Fishing valmistaa käsitöinä uistimia meritaimenen kalastukseen.  MoreThanFishing Oy järjestää kalastusmatkoja Gotlannin ja Öölannin saarille Ruotsiin.

─ Ihmiset saavat tulla sinne 2-10 päiväksi, ja olemme paikan päällä heitä varten, kertoo Vähämäki. 

Jos nyt 44-vuotias Vähämäki pääsisi uudelleen aloittamaan työuransa, lähtisi hän opiskelemaan sähköautomaatioalaa.

─ Se olisi minun alani ilman muuta. Myös kaupalliset alat ja media-ala houkuttavat. Arvostan koulumaailman muutosta. Jos et ole juuri nyt täysin varma, mitä haluat ja pystyt tekemään, on sinulla aina mahdollisuus kouluttautua, jos vain haluat. 

Olen aina sanonut, että väliaikaisesti voi lapioida vaikka sitä itseään. Ikinä ei saisi jäädä makaamaan. Itse olen pärjännyt työelämässä siten, että olen aina ollut töissä, kun olen muualle hakenut, vinkkaa Vähämäki.

Jarno Vähämäki huoltaa päivätyönsä lisäksi Turun ammatti-instituutin ompelukoneita. Kuva: Lea Froloff


Teksti ja kuvat: Lea Froloff


Turun ammatti-instituutti tekee alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä useiden ammattilaisten ja yritystoimijoiden kanssa. TAIn tarinoissa haluamme nostaa esiin huipputekijöitä ja -osaajia eri ammattiryhmistä. Tavoitteena on tuoda esiin nykyaikaista ammatillista osaamista, kehittämisintoa ja koulutusta sekä yhteistyöyrityksiä.