Tuotannon työnjohtajan rooli uudistuu - osaamista on hyvä päivittää

Steran tuotannon työnjohtaja Sami Jokinen ja HR-koordinaattori Henna Hellman

‒ Työstä on tullut hektisempää. Asiakkaiden tilauskannat elävät, välillä voi tilauksia tulla todella nopealla syklillä. Toimitusajat saattavat osua kaikki samalle viikolle, kun taas seuraavalla viikolla ei välttämättä ole niin paljon työkuormaa. 

Näin kertoo Sami Jokinen, joka on työskennellyt toista vuotta tuotannon työnjohtajana Stera Technologies -konsernin Turun mekaniikan yksikössä. Hänen parinkymmenen alaisen tiimiinsä kuuluu särmääjiä, operaattoreita ja vaihetyöntekijöitä. Jokinen on valmistunut aikoinaan logistiikka-alalta Turun ammatti-instituutista ja ollut työelämässä vuodesta 2005.

Stera Technologies on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistuskonserni, joka toimii kansainvälisesti seitsemällä paikkakunnalla Suomessa ja Virossa. Turun tehtaalla valmistetaan osia ja kokoonpanoja ohutlevystä, autoteollisuuden osia, elektroniikkaa sekä erilaisia elektromekaanisia kokoonpanoja. Tehtaalla on vuosikymmenten kokemus työkaluvalmistuksesta ja uudempana aluevaltauksena vahvaa automaatio-osaamista.

Tuotannon työnjohtaja Sami Jokinen viihtyy tuotantohallin puolella, oikealla vaihetyöntekijä Jonas Forsman

Työturvallisuus kaiken edelle

Tuotannossa vaaditaan tehokkuutta ja tuottavuutta, mikä aiheuttaa painetta työnjohdolle. Työnjohtajan on osattava ennakoida tulevia tilanteita.

‒ Meillä ei ole joka koneella työntekijää odottamassa. On järjestettävä työntekijä paikasta toiseen nopeassa syklissä, jotta on valmiudet tehdä työt jouhevasti, Jokinen kuvailee.

‒ Samalla meidän yrityksessämme on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota ihmisten johtamiseen ja työturvallisuusasioihin, kertoo Steran HR-koordinaattori Henna Hellman. 

‒ Työturvallisuus menee kaiken edelle. Kun sitä parannetaan, voi jonkun tuotteen valmistaminen hidastua. Kestää aikansa ennen kuin kaikki työntekijät sisäistävät säännöt, mutta pian siitä tulee jo normaalikäytäntö, Jokinen jatkaa.  

Juniorit ja seniorit yhteistyöhön 

Useilla työpaikoilla on tarvetta työ- ja toimintakulttuurin uudistumiseen. Erityisesti nuorilla työntekijöillä voi olla erilaisia odotuksia työtä kohtaan kuin vanhemmalla sukupolvella.

‒ Nuoret odottavat organisaation arvojen vastaavan omia arvostuksia, työn odotetaan olevan merkityksellistä ja työssä on pystyttävä kehittymään. Nuoret odottavat, että työ mahdollistaa yhdessä tekemisen, ja että heille työntekijöinä osoitetaan arvostusta ja luottamusta, listaa liikkeenjohdon konsultti Tapio Varis Consulting Partners Networkista.

Nuorilta on mahdollista saada ideoita kokonaan uudenlaisista palveluista, tuotteista tai tavoista tehdä työtä. Myös Jokinen on huomannut nuorten pohtivan sitä, miten työtä voisi kehittää.

‒ Nuoret heittävät ilmaan ideoita ja he haluavat myös toteuttaa niitä, Jokinen kiittelee.

Yhdistämällä juniorien uusi osaaminen ja seniorien kokemus voidaan kehittää uusia toimintamalleja. 

‒ Nuoret saavat tukea vanhemmalta ihmiseltä, jolla on kokemusta ja näkemystä. He kysyvät helposti vanhemmilta, miten nämä näkevät jonkin asian. Vanhemmat työntekijät antavat paljon taustatukea, kertoo Jokinen.

Työnjohdon rooli on muuttumassa 

Työnjohdon tehtäviin kuuluu myös tulevaisuuden osaamisesta huolehtiminen. 

‒ Suomessa ollaan jo nyt monella tulevaisuuden osaamisalueella eturintamassa – halu uudistua ja kokeilla on suuri, rohkaisee Varis.

Tuotannon esimiehen työ on laaja ja vaativa kenttä, sen on huomannut myös Jokinen. Esimiestyönsä tueksi hän kaipaa lisäkoulutusta.

‒ Esimies ei ole koskaan valmis eikä tietoa voi olla liikaa. Itse kaipaan lisää henkilöstöjohtamisen osaamista ja työkaluja ihmisten kohtaamiseen. On tunnettava ihmiset, ja ihmiset ovat erilaisia, se on vaikea yhtälö. 

‒ Esimieheltä odotetaan ennen kaikkea arvostuksen osoittamista, lähestyttävyyttä, välittömyyttä, ystävällisyyttä, empaattisuutta ja uusien toimintamallien aktiivista kehittämistä yhteistyössä, kiteyttää Varis.

Työntekijöiden luottamus on ansaittava, muistuttaa Jokinen.

Jos luottamus ei ole kohdillaan, se näkyy poissaoloina ja työn tehokkuudessa. Luottamus pitää ansaita. Et saa sitä ensimmäisenä päivänä, kun aloitat homman. On pitkä tie, että pystyt olemaan jokaiselle myös tasapuolinen. Itse koitan myös jakaa työntekijöille kiitosta.

Työn tekeminen yhdessä sekä esimiesten ja kollegoiden palaute ovat raaka-ainetta oppimiselle - tiimityötä parhaimmillaan.

‒ Varsinkin nuoremmat henkilöt kaipaavat enemmän palautetta siitä, miten on suoriutunut omasta työstään, on Hellman huomannut.

Ei pidä unohtaa, että myös työnjohtajalle on tärkeää oman esimiehen tuki ja kannustus.

Työnjohtaja on viestinviejä

Työnjohtaja kantaa vastuuta yhteistyön sujumisesta ja luotsaa tiimiään kohti yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Jokinen pyrkii olemaan työntekijöilleen läsnä suurimman osan työpäivää.

‒ Olen pääsääntöisesti hallin puolella. Mitä vähemmän joudun olemaan koneella työtilassani, sen parempi. On tuki ja turva työntekijällekin, että pystyn auttamaan ja ratkomaan ongelmia yhdessä. 

‒ Sitä kautta muodostuu myös tärkeä viestintäyhteys. Työnjohtaja viestii johdon viestejä alaspäin ja työntekijöiden viestejä ylöspäin. Työnjohtajan tulee sisäistää yrityksen näkökulma, asiakkaan vaatimustaso sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden ajatusmaailma, muistuttaa Hellman. 

Työnantajan edustajana työnjohtajan tulee tuntea keskeinen työlainsäädäntö ja sopimuskäytännöt sekä työturvallisuuteen liittyvät vaarat ja riskit. Työsuhdejuridiikan tuntemisen tärkeyttä esimiehen työssä korostaa myös Hellman.

‒ Kun siirtyy työntekijästä tuotannon esimieheksi, on erittäin tärkeää, että käydään läpi työsuhdejuridiikkaa ja lakiin liittyviä asioita. Mitkä ovat työnantajan velvollisuuden ja oikeudet, direktio- eli työnjohto-oikeus? Harvemmalla tuotannon työntekijästä työnjohtoon siirtyvällä ne ovat valmiiksi hallussa.

Turussa alkaa tammikuussa 2021 Työnjohdon oppisopimuskoulutus, joka soveltuu työjohto-, esimies-, tiimivastaava-, tuotantovastaava- ja nokkamiestehtävissä toimiville, joilla on halu kehittää esimiesosaamistaan.

Lisätietoa koulutuksesta ja koulutukseen hakemisesta saat TAIn verkkosivuilta ja koulutuksen omalta verkkosivulta.

Teksti ja kuvat: Lea Froloff

Turun ammatti-instituutti tekee alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä useiden ammattilaisten ja yritystoimijoiden kanssa. TAIn tarinoissa haluamme nostaa esiin huipputekijöitä ja -osaajia eri ammattiryhmistä. Tavoitteena on tuoda esiin nykyaikaista ammatillista osaamista, kehittämisintoa ja koulutusta sekä yhteistyöyrityksiä.