‒ Halusin tulla yhteiskunnassa itsenäiseksi mahdollisimman nopeasti. Itsenäisyys on aina ollut minulle tosi tärkeää, kertoo lähihoitaja Naeim Geranmayeh, 29.

Naeim työskentelee vakituisena työntekijänä Turun kaupungin kotihoidossa. Työvuoron alkaessa hän miettii toimistolla, mitä tulevaan työpäivään sisältyy. Mitä pitää ottaa huomioon, mitä tarvikkeita pakata reppuun? Pitää myös ajatella ajankäyttöä.

Naeim pitää lähihoitajan työstä, koska siinä pitää olla rohkea ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Asiakkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ratkaisee, mitä kotikäynnillä tehdään: lämmitetäänkö ruoka, hoidetaanko haavoja, jaetaanko lääkkeet vai autetaanko muulla tavoin.

‒ Työ vanhusten parissa on kivaa ja meillä menee tosi hyvin. Toki haasteitakin on, eikä voi sanoa, että kaikki on täydellistä. Vanhukset ovat kärsivällisiä, heillä on paljon kokemuksia ja he ymmärtävät, Naeim pohtii. 

Joinain päivinä on niin kiire, että pitää lähes juosta.

‒ Toivoisin, että työ olisi vähän kevyempää. Mutta ymmärrän kyllä, ettei hoitajia ole tarpeeksi.

Suunnitelmat menivät uusiksi

Naeim on asunut Suomessa pian viisi vuotta. Synnyinmaassaan Iranissa hän valmistui teollisuustekniikan insinööriksi yliopistosta. Uusi maa ja uusi kulttuuri toivat elämään haasteita ja yllätyksiä.

‒ Kotimaassani minulla oli ihan pienestä asti täsmäsuunnitelma siitä, mitä pitää opiskella. Kun tulin tänne, piti oppia uusi kieli ja miettiä, miten voin päästä työmarkkinoilla eteenpäin. Olin ihan lost eli en tiennyt, miten pääsisin täällä eteenpäin omalla alallani, kertoo Naeim. 

Korkeakoulutetun insinöörin piti laatia uusi suunnitelma ja käytännössä aloittaa opinnot alusta.

Jos sanon rehellisesti, se ei tuntunut kivalta. Mutta jos muuttaa toiseen maahan, pitää ajatella faktoja ja aloittaa elämä uudelleen.

Naeimista olisi parempi, jos maahanmuuttajat saisivat töitä omalta alaltaan, ettei aikaa tuhlautuisi. Täysin uusissa olosuhteissa työnsaanti on kuitenkin vaikeaa. Omalla kohdallaan Naeim piti alanvaihtoa nopeimpana ratkaisuna päästä työelämään.

Kipinä hoitoalalle syttyi isoisää hoitaessa

Kun Naeim asui vielä Iranin Shirazissa, sairastui hänen isoisänsä syöpään. Lääkitys oli jo lopetettu ja elämä lipumassa vanhuksesta pois. Perhe halusi hoitaa isoisää loppuun asti kotona. Isoisästä huolehtiessaan Naeim tutustui ensi kertaa lähihoitajan työhön ja piti siitä.

‒ Kaksi tärkeää syytä vaikutti siihen, että valitsin lähihoitajan opinnot. Kuten kerroin, lähihoitajana on mahdollista saada töitä ja olla itsenäinen. Toinen syy oli se, mitä olen oppinut isoisältä. Se oli hyvä kokemus.

Maahan tultuaan Naeim aloitti ensin suomen kielen opinnot korkeakoulutettujen ryhmässä, jossa oli lääkäreitä, insinöörejä, lakimiehiä. Kielikurssin jälkeen hän opiskeli VALMA-koulutuksessa, joka valmentaa maahanmuuttajia ammatilliseen koulutukseen. Oltuaan Suomessa pari vuotta Naeim pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi maahanmuuttajaryhmässä.  

‒ Alussa, kun oli kurssi vaikkapa anatomiasta tai aseptiikasta, olin että mitä nyt tapahtuu. Opiskelu suomen kielellä on vaatinut enemmän energiaa ja ottanut enemmän aikaa. Mutta jos pelkää, ettei pärjää ja että suomen kieli on vaikeaa, ei koskaan tule parempaa päivää, Naeim muistuttaa.

Kun sain todistuksen, olin jo valmis tekemään töitä. Ei ollut fiilistä, etten osaa. Koulu valmisti meitä työhön niin hyvin, koska teoria ja harjoittelu vuorottelivat.

Naeim suunnittelee opiskelun jatkamista. Toisaalta häntä kiehtoisi opiskella teknisen alan ylempää tutkintoa, mutta myös opinnot ammattikorkeakoulussa kiinnostavat.

‒ Olen kiinnostunut sosionomin työstä, haluaisin kokeilla pakolaispuolta ja lastensuojelua. Sitä varten pitää oppia suomen kieltä lisää, pohtii Naeim.

Kielitaito on avain maahanmuuttajalle

Naeimilla on tärkeä viesti maahanmuuttajille.

‒ Kaikki aloittaminen on haastavaa. Ole rohkea ja mene eteenpäin. Tulee haasteita, mutta samaan aikaan tulee myös ratkaisuja.

Kaikkein tärkeimpänä Naeim pitää sitä, että opettelee hyvin suomen kielen.

Kieli on avain maahanmuuttajalle. Jos osaat enemmän kieltä, saat enemmän mahdollisuuksia.

Opiskelussa Naeim pitäisi sekaryhmää toimivana vaihtoehtona.

‒ Maahanmuuttajat oppisivat paremmin suomen kieltä ja kulttuuria. Ja suomalaiset tutustuisivat maahanmuuttajiin. Niin tulisimme yhteiskunnassakin paremmin keskenämme toimeen, Naeim toivoo.

‒ Olen tosi tyytyväinen, että opiskelin lähihoitajaksi. Opinnot ovat antaneet minulle kivoja kokemuksia ja näkökulmia. Olen oppinut paljon omaa elämää varten.

Teksti ja kuvat: Lea Froloff