18.06.2021
Helteisenä maanantaiaamuna kymmenkunta opiskelijaa kuuntelee herkeämättä vierailevaa luennoitsijaa, joka kertoo eri vuosikymmenten pukeutumisesta ja vaatteissa käytetyistä tekstiileistä.
Heidi Gustafsson ja Joel Törrönen osallistuvat lähiopetuspäivään Aninkaisten koulutalolla.
Lähiopetuspäivä liittyy Turun ammatti-instituutin Tekstiili- ja muotialan perustutkintoon sisältyvään ja paikallisesti tarjottavaan Tekstiili- ja muotialalla tekstiililajittelijana toimiminen -tutkinnonosaan.
Koulutus antaa eväitä tekstiilijätteen muuttamiseksi raaka-aineeksi. Opintojen työelämäosuudella opiskelijat tutustuvat tekstiililajitteluun, oppivat työskentelemään ergonomisesti ja työturvallisesti tekstiililajittelun tehtävissä osana lajittelutiimiä.
Poistotekstiililajittelu pakolliseksi vuonna 2025
Kotitalouksien poistotekstiileille tulee järjestää keräys vuoteen 2025 mennessä EU-direktiivin mukaisesti. Suomessa valmisteilla oleva jätelaki velvoittaa järjestämään poistotekstiilien keräyksen ja lajittelun jo vuonna 2023.
Kotitalouksien poistotekstiilien käsittely ja jalostaminen kierrätyskuiduiksi on Suomessa uusi ja kasvava ala. Kierrätyskuitua voidaan hyödyntää mm. langan ja tekstiilituotteiden sekä erilaisten komposiittituotteiden valmistuksessa.
Paimiossa jo nyt kesän aikana toimintansa aloittaa pilottilaitos, jossa käsitellään teollisuudesta tulevia poistotekstiilejä sekä kotitalouksilta tulevaa materiaalia. Topinojan jätekeskukseen on suunnitelmissa suurempi käsittelylaitos, joka tulisi mahdollisesti työllistämään lajitteluun noin 100‒150 henkilöä.
Niinpä TAIssa heräsi jo pari vuotta sitten ajatus siitä, että Turun seudulla tarvitaan koulutus tekstiililajitteluun, kertoo opettaja Tarja Moisio-Rannikko.
Huhtikuussa alkoi tämä ensimmäinen koulutus, josta pääosa on työpaikalla oppimista. Yhtenä lähiopetuspäivänä viikossa on ollut erilaisia teemoja. On käyty läpi jätteisiin liittyvää lainsäädäntöä, kerrottu tekstiilituholaisista ja tahroista sekä pukeutumisesta. Pohjatietoa on saatu kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä.
Kierrätystekstiilit lajitellaan tekstiilijakeisiin
Tänään keskitytään siihen, kuinka esilajitteluun tulevista tekstiileistä voi erottaa pois arvotekstiilit.
‒ Ensimmäisessä vaiheessa lajitellaan pois tekstiilijakeeseen kuulumattomat ja pilaantuneet materiaalit. Tarkoitus on löytää tekstiilien joukosta myyntiin kelvolliset vaatteet jatkamaan elämäänsä samassa käyttötarkoituksessa sekä vintage-vaatteet ja eri aikakausien kuosit, Moisio-Rannikko kuvailee.
Käyttökelpoiset materiaalit erotellaan toisistaan tarkkaan. Uusiokäyttöön soveltumattomien tekstiilien määränpäänä on energiajakeeseen eli poltettavaksi toimittaminen.
‒ Lajittelussa on tarkoitus löytää selluloosakuidut ja villa, tekokuidut ja sekakuidut sekä muut. Ne erotellaan raaka-aineeksi uudelle materiaalille tai johonkin muuhun käyttöön. Paikallisessa lajittelussa määrättyjä materiaaleja käyttäville käsityöläisille pystytään jonkin verran ”tilauksesta” erottelemaan ja myymään esimerkiksi pitsit, kertoo Moisio-Rannikko.
Koossa on osaava opiskelijajoukko
Ensimmäisellä kurssilla on koossa monimuotoinen ja kokenut opiskelijajoukko. Mukana on lajittelupaikkojen sekä ohjaavaa että lajittelussa toimivaa henkilökuntaa. Opiskelu on sujunut vuorovaikutteisuuden ja vertaisoppimisen merkeissä. Jo alalla pidempään työskennelleet ovat jakaneet tietoaan ja ammattitaitoaan muille kurssilaisille.
Yksi näistä on Sosanna Kaivonen. Hän toimii tekstiililajittelusta vastaavana lajittelijana Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n poistotekstiilihallissa, joka sijaitsee Leaf Areenan takana Hiidenkadulla. Yhtenä lähiopetuspäivänä Kaivonen luennoi kierrätysprosessista.
– Meille tulee todella paljon hyvääkin tekstiiliä, jonka ohjaamme poistotekstiilimyymäläämme. Näkee, että toiset kuluttavat tekstiiliä ihan surutta, sanoo Kaivonen ja kehottaa ohjaamaan uudet tekstiilit suoraan hyväntekeväisyyteen.
‒ Joukossa on myös ihan loppuun käytettyjä tekstiilejä, joita on vielä paikkaamisen päälle paikattu. Ne tulevat yleensä vanhoilta ihmisiltä, ehkä sota-ajan kasvateilta. Loppuun käytettyjä on ilo lajitella, koska juuri sitä reikäistä ja rikkinäistä lumppua me haluamme, kunhan se on puhdasta, korostaa Kaivonen.
Poistotekstiilihallissa tekstiilit lajitellaan materiaalijakeisiin, jotka menevät mekaaniseen käsittelyyn avautumassa olevaan Paimion linjastoon.
Lisäoppia osaamiseen
Heidi Gustafsson toimii vastuumyyjänä ja tekstiililajittelijana Pelastusarmeijan iCare-myymälässä. Tekstiilejä ja vaatteita toimitetaan kiertoon paljon. Joukossa on asiakkaita, jotka ovat vuosikymmeniä käyneet Pelastusarmeijalla.
‒ Joskus tekstiilejä tulee niin paljon, ettemme voi juuri silloin ottaa vastaan. Lajittelutilassamme käydään tavara läpi ja arvioidaan, onko se hyvä- vai huonolaatuista. Joukossa on aarteitakin. Meillä on hyvä taso siinä, mitä laitamme myymälän puolelle, Gustafsson sanoo.
– Halusin saada tähän työhön ja omaan osaamiseeni lisätietoa. Aika paljon on tullut luennoilla asiaa. On ollut todella mielenkiintoisia aiheita, esimerkiksi tietoa tekstiilituholaisista, hän jatkaa.
Joel Törrönen on samaa mieltä.
‒ Myös ergonomia ja kehonhuolto sekä mielen hyvinvointi ovat olleet tosi hyödyllistä tietoa tämän työn kannalta.
Törrönen on vaatetusalan artesaani sekä korkeakoulutaustainen muotoilija.
‒ Olen toiminut huonekalujen ja tilasuunnittelunkin parissa. Tekstiilit ja vaatetus ovat lähellä sydäntäni, ja sen vuoksi olen tähänkin koulutukseen halunnut tulla mukaan, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollossa työelämässä oppimisjaksoaan suorittava Törrönen.
‒ Siellä on hyvä porukka ja työ on innostavaa. Olen yllättynyt, kuinka kivaa se on. Kurssilla olen saanut toisilta opiskelijoilta tosi paljon näkemystä ja tietämystä.
Törrönen joutui työttömäksi koronaepidemian vuoksi.
‒ On ollut aikaa kouluttautua lisää. Olen perustanut osuuskunnan. Sitä kautta tuli idea, että haluan perehtyä kiertotalouteen enemmän ja kehittää omaa tekstiiliosaamistani.
Tekstiililajittelijan työ on fyysisesti raskasta, mutta mielenkiintoista, painottaa Sosanna Kaivonen.
‒ Materiaalit muuttuvat, koko ajan tulee uusia merkkejä. Meillä on iso vastuu siitä, että laitamme tekstiilit oikeisiin jakeisiin. Ammattitaito tekstiilien tunnistamiseen kasvaa työtä tekemällä. On toki hienoa, jos on jo tietotaito töihin tullessa, mutta ei sitä vaadita, vaan avointa mieltä ja innokkuutta oppia. Lajittelemme näppituntumalla, mutta Hiidenkadulla on käytettävissä myös skanneri, jolla varmistamme laatua.
Halutessaan voi suorittaa yhden tutkinnonosan kerrallaan
Osallistuminen Tekstiililajittelijana toimiminen -tutkinnonosan opintoihin ei edellytä koko Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon suorittamista.
‒ Nykyisin on mahdollista tulla suorittamaan vain yksi tutkinnonosa kerrallaan. Jos kiinnostuu alasta, voi tulla tekemään joko koko tutkinnon tai jonkin muun tutkinnonosan. Jos vaikkapa lajittelussa ollessaan kiinnostuu vaatteiden tai jonkin tuotteen tekemisestä, voi tulla opiskelemaan erikoistuotteen tai kiertotaloustuotteen valmistusta, rohkaisee Tarja Moisio-Rannikko.
Hän arvelee, että tekstiililajittelun muuttuessa lakisääteiseksi tulee lajittelijoille kysyntää.
‒ Jatkossakin olisi koulutukselle tarvetta, sillä lajittelijat vaihtuvat ja tilalle tulee uusia. Uuden laitoksen myötä ammattitaitoisille tekijöille on lisätarvetta. Nyt saamme opinnoista ensimmäiset kokemukset, toiveissa on kehittää tästä vuosittainen koulutus. Toivon, että saisimme järjestymään seuraavan kurssin ensi talvena.
Ensimmäisen kurssin opiskelijoilla on kaikilla työpaikka, kyseisen tutkinnonosan he suorittavat lyhytaikaisella oppisopimuksella.
Teksti ja kuvat: Lea Froloff