Työttömyys koettelee ihmisen itsetuntoa joskus kovastikin, ja moni kaipaa rohkaisua työnhakuun. Sen tietävät Turun ammatti-instituutin uraohjaajat Anna-Mari Brask ja Deeana Lehtinen. He tarjoavat työttömyystaustaisille opiskelijoille monipuolista uraohjausta ja käytännön apua.

Uraohjaus

Uraohjaajilta saat tukea opiskelemaan hakeutumisessa, opinnoissa ja työllistymisessä. Saat monipuolista ja hyödyllistä tietoa sekä tukea urapolun suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Ohjaus on tarkoitettu työttömyystaustaisille hakijoille ja opiskelijoille.

Ota yhteyttä:

  • Anna-Mari Brask (Juhannuskukkulan koulutalo, Peltolan koulutalo, Kuormakatu, Ruiskadun kampus/liiketoiminta)
  • Deeana Lehtinen (Lemminkäisenkadun koulutalo, Aninkaisten koulutalo, Ruiskadun kampus/sote-ala)

Uraohjaajat Deeana Lehtinen (vas.) ja Anna-Mari Brask.

– Kun asiakas tulee luokseni ilman toivoa ja lähtee hymyillen – se on tässä työssä palkitsevinta, Deeana Lehtinen iloitsee.

– On aina hienoa, kun kuulee että asiakas on saanut työtä, täydentää Lehtisen työpari Anna-Mari Brask.

Brask ja Lehtinen toimivat uraohjaajina Turun ammatti-instituutissa. Heidän asiakkaitaan ovat kaikki TAIssa opiskelevat työttömyystaustaiset eli työvoimakoulutuksessa olevat ja omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskelevat sekä koulutuksiin hakijat. 

Kaksikko auttaa opiskelijoita löytämään polun työelämään. Uraohjaus sisältää yksilöllistä tukea, mahdollisesti myös ryhmäohjausta ja työelämäyhteistyötä.

– Lähdemme uraohjauksessa aina opiskelijan yksilöllisistä tarpeista. Osa tarpeista on kaikille yhteisiä, mutta esimerkiksi maahanmuuttajilla on eri haasteet. Heidän taustansa ovat erilaisia ja siksi osaamisessa, aiemmassa kokemuksessa ja koulutuksessa on paljon eroja, toteaa Lehtinen.

Monet työpaikkaa etsivät tarvitsevat ennen kaikkea inhimillistä tukea työnhakuprosessissa.

– Työttömyys syö tosi nopeasti ihmisen itsetunnon, ja joillakin oman osaamisen arvostus katoaa täysin. Työttömyysjaksot ovat nykyään normaaleja, ja hyvin monet ovat työttöminä, siitäkin juttelemme. Minäkin olen ollut välillä työttömänä ja joutunut hakemaan uutta työpaikkaa monesti, Brask myötäelää.

Uraohjaajat ovat opiskelijaa varten

Brask auttaa Ruiskadun kampuksella liiketoimintaa opiskelevia sekä Kuormakadun, Peltolan ja Juhannuskukkulan koulutalojen opiskelijoita. Lehtinen vastaa Aninkaisten ja Lemminkäisenkadun koulutaloista sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista Ruiskadulla.

Uraohjaajien luokse kannattaa mennä mahdollisimman aikaisin, jotta ehditään yhdessä suunnitella opintojen jälkeistä aikaa ja tehdä tarvittavia muutoksia.

– Ensimmäisen tai toisen työelämäjakson jälkeen opiskelija voi kokea, että ammattialan valinta oli väärä eikä sovi hänelle. Se voi viedä yöunet. Ihminen saattaa uupua ja kokea, että hänessä on jotain vikaa, Lehtinen kertoo.

– Ehkä ongelmana ei olekaan ala, vaan tietty työpaikka, työympäristö tai työryhmä ei sovi hänelle. Katsomme, kannattaako opiskelua keskeyttää vai onko kyseessä sittenkin jokin muu syy, hän jatkaa.

Työnhaussa saa olla luova

Uraohjaajat auttavat opiskelijoita hakemaan työpaikkaa työelämäjaksolle, osaaikatyötä opiskelujen oheen tai työpaikkaa valmistumisen kynnyksellä. Yhdessä mietitään, millä eri tavoin työtä voi hakea.

Opiskelijan kanssa käydään läpi tämän ansioluettelo, hakemus, työelämätaidot, osaaminen sekä tunnistetaan vahvuudet ja myös asiat, joita tulee kehittää. Tärkeää on valaa asiakkaaseen itseluottamusta.

– Ehkä ansioluettelosta ei tule tarpeeksi esiin henkilön persoona tai se on liian standardi. Mitkä olisivat työpaikkoja, jotka vastaavat oikeasti sitä minkälainen olet, mitä haluaisit tehdä ja mitkä ovat vahvuutesi? herättelee Brask.

Työtä etsiessään voi yhdistellä erilaisia, itselle luontevia työnhakutapoja. Voi lähettää avoimia hakemuksia, vastata ilmoitettuihin työpaikkoihin, tehdä itsestään videoesittelyn tai käyttää hyödyksi somea ja omia verkostoja. 

Lehtinen muistuttaa, että työhakemus tulee aina räätälöidä työnantajan mukaan.

– Monet käyttävät samaa hakukirjettä, vaikka se on työnhaussa virhe. Esimerkiksi maahanmuuttajat eivät mainitse ansioluettelossaan aiempaa kokemustaan ja osaamistaan. He kokevat, että ne on nollattu. 

Työnantajan silmissä he ovat sitten aloittelijoita, vaikka heillä on ehkä vuosienkin työkokemus, huomauttaa Lehtinen. 

On työpaikkoja, joissa käytetään anonyymiä rekrytointia syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Hakemuksesta suodatetaan pois henkilökohtaiset tiedot. Rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa katsotaan vain osaamista ja työkokemusta. Sen perusteella päätetään, keitä kutsutaan haastatteluun, uraohjaajat kertovat.

Hyvä asenne, vahva motivaatio ja kyky oppia uutta ovat asioita, joita työnantajat nykyään arvostavat.

Kokemusasiantuntijana maahanmuuttajille

Maahanmuuttajilla esiintyy haasteita sopeutumisessa ja työnhaussa, usein myös suoranaista toivottomuutta erilaisesta työkulttuurista johtuen.

– He tarvitsevat paljon henkistä tukea, ja kokemusasiantuntijana yritän auttaa. Heidän ongelmansa liittyvät paljolti siihen, etteivät he ole vielä sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin, kertoo itse kymmenen vuotta sitten Romaniasta Turkuun muuttanut Deeana Lehtinen.

Hän myöntää, että alkuvaiheessa kielen opiskelu teettää paljon töitä. Työkulttuuri voi olla maahanmuuttajalle iso haaste.

– He eivät ymmärrä, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. Ja että kyseessä ei ole aina syrjintä, vaan suomalaisessa työelämässä on tietyt vaatimukset, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä.

– On tärkeää osoittaa maahanmuuttajille, ettemme ole mitään massaa. Joskus asiakas kertoo, ettei hän saa töitä koska on maahanmuuttaja. Voin sanoa hänelle, ettei se ole aina helppoa mutta ei myöskään mahdotonta, Lehtinen rohkaisee.

Ei ole olemassa tyhmiä haaveita

Aikuisissa opiskelijoissa on paljon alanvaihtajia, niinpä uraohjaus on myös ammatti-identiteetin pohtimista. Työidentiteetin uudelleen rakentaminen on haastava prosessi. Siihen tarvitaan apua, tukea ja ammattilaisen läsnäoloa.

– Itsetuntemus on kaiken a ja o. Kun itsetuntemus on kohdallaan, tiedät omat arvosi, toiveesi ja vahvuutesi. Siltä pohjalta lähdet miettimään työnhakustrategiaasi, Brask neuvoo.

Uraohjaajien auttaessa asiakasta työllistymään, he toivovat työpaikan olevan sellainen, jossa tämä viihtyisi pidempään.

– Toisaalta ei ole vaarallista, ettet tiedä tarkalleen missä olet 10 vuoden kuluttua. En itsekään tiedä. Mutta on tärkeää tietää se seuraava askel, korostaa Brask.

Työvoimapalvelut ovat siirtymässä vuonna 2024 kuntien vastuulle, ja Turun ammatti-instituutin uraohjaus on osa tähän valmistautumista. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa vastaavaa tukea kaikille työllistymisen tukea tarvitseville TAIn opiskelijoille.

Turun ammatti-instituutin uraohjaus on osa Koulutus ja ohjaus työllistymisen tukena kuntakokeilussa -hanketta. Tavoitteena on parantaa koulutuksen vaikuttavuutta ja työllistymistä niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisesti opiskelemassa työttömyysetuudella. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teksti ja kuva: Lea Froloff