Tiesitkö, että Turun ammatti-instituutissa, Ruiskadun kampuksella, voi suorittaa välinehuoltoalan perustutkinnon? Turkulainen Jani Mäkelä on alanvaihtaja, joka opiskelee välinehuoltoalan perustutkintoa ja valmistuu keväällä 2022.

Välinehuoltoalan perustutkinto

  • Välinehuoltoalan perustutkinnon laajuus on 180 osp.
  • Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
  • Seuraava koulutus alkaa 1.11.2022, ja se toteutetaan työvoimakoulutuksena. Seuraathan siis TE-toimiston koulutussivuja, ja hakeudu koulukseen sitä kautta. Linkki koulutukseen tulee myös TAIn koulutuskalenteriin.

Vaikka välinehuollon koulutusta on Turun ammatti-instituutissa tarjottu jo yli kaksikymmentä vuotta, on välinehuoltoalan perustutkintokoulutus oikeastaan aika uusi perustutkinto. Turun ammatti-instituutti oli mukana välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilussa vuonna 2014–2016 ja tuosta ryhmästä valmistui ensimmäiset välinehuollon perustutkintokoulutuksen opiskelijat, tutkintonimikkeellä välinehuoltaja. Välinehuoltoalan perustutkinnon tarpeellisuus työelämässä todennettiin ja tutkinto vakiintui osaksi ammatillisia perustutkintoja ja Turun ammatti-instituutti alkoi kouluttaa ensimmäisiä välinehuoltoalan perustutkinnon suorittajia yhtenä ensimmäisistä oppilaitoksista Suomessa. 

Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä (2018) välinehuollon ammatti- ja erikoisammattitutkinnot poistuivat tutkintorakenteesta.  Välinehuoltoalalta on eläköitymässä paljon osaajia, sote-uudistus tullee keskittämään osaamista isompiin osaamiskeskuksiin, digitaalisuus, robotiikka, teknologiset uudet apumenetelmät, ja kirurgiset välineet kehittyvät ja niihin tarvitaan alalle erikoistuneita osaajia, välinehuoltajia. Tähän tarpeeseen Turun ammatti-instituutti vastaa järjestämällä välinehuoltoalan perustutkintokoulutusta. 

Ai mikä välinehuoltoala?

– Se oli ihan sattumaa, että ylipäänsä näin hakuilmoituksen ja hain koulutukseen, en ollut siitä ikään kuullutkaan, muistelee turkulainen Jani Mäkelä, 32, opiskelunsa alkuvaiheita.

Mäkelä on alanvaihtaja, ja opiskelee Turun ammatti-instituutissa viimeisiä opintojaan välinehuoltoalan perustutkinnosta ja valmistuu keväällä 2022. Mäkelä haki koulutukseen TE- palveluiden koulutushaun kautta (työ- ja elinkeinotoimiston verkkosivuilta), jossa välinehuollon perustutkinnon haku oli avoinna työttömille tai työttömyysuhanalaisille hakijoille ja Turun ammatti-instituutti on koulutuksen tarjoaja. 
Välinehuollon koulutushakuteksti sai Mäkelän kiinnostumaan alasta ja hakemaan koulutukseen.

– No joo, pikkutarkka, mutta kuitenkin huolellinen, Mäkelä kertaa.

Aiemmassa työssään hän oli tottunut siihen, että useinkaan työtehtäviä ei saanut tehdä kunnolla loppuun. Välinehuoltajan työssä taas ei sovi hutiloida prosessin missään vaiheessa, tai vaikutukset tuntuvat pahimmassa tapauksessa välillisesti asiakkaan ja potilaan hyvinvoinnissa.

Välinehuoltoala on tarkkuutta vaativaa työtä

– Työ vaatii järjestelykykyä, erityistä huolellisuutta ja pikkutarkkuutta, kertoo Turun ammatti-instituutin välinehuollon opettaja Tarja Erkkilä-Ojala.

Mäkelä pohtii, että välinehuollossa pärjää, jos tarkkuuden lisäksi puutut epäkohtiin, jotka koulutus on sinulle opettanut.

– Myös jonkun sortin tekninen tietämys ja halu oppia teknisiä asioita on hyödyksi, Mäkelä lisää.

Välinehuoltajat työskentelevät pääsääntöisesti välinehuollossa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityissairaaloissa, lääketehtaissa ja hammashuollossa.

– Välinehuoltaja huoltaa ja huolehtii sairaaloissa käytettävien välineiden ja laitteiden puhdistuksesta, desinfioinnista, toimintakunnosta, pakkaamisesta, tarkistamisesta sekä steriloinnista, Opettaja Tarja Erkkilä-Ojala luettelee välinehuoltajan keskeisiä työtehtäviä.

Välinehuoltoala on laaja toimintaympäristö, jossa perehdytys tietyillä erikoisaloilla voi kestää useita kuukausia ja isoissa välinehuoltokeskuksissa jopa vuosia. Opeteltavia instrumentteja ja laitteita on paljon, tämän lisäksi välinehuoltajan on osattava käyttää sähköisiä toiminnanohjausjärjestelmiä.

Jani Mäkelä valmistuu keväällä välinehuoltajaksi TAIsta.

– Raskaita työvaiheita, kuten nostamisia ja siirtämisiä, yritetään keventää teknisillä apuvälineillä, mutta tarkastamistyö on sellaista mitä robotti ei voi tehdä, Erkkilä-Ojala tähdentää.

Ala luokitellaan fyysisesti keskiraskaaksi työksi.

Jani Mäkelälle työskentely välinehuollon tehtävissä sopii paremmin kuin hyvin.

– Nyt on ihan erilainen työympäristö, ei ole niin likaista ja tässä ei työskennellä asiakkaiden kanssa. Tykkään näistä instrumenteista ja tästä teknisestä puolesta.

Mäkelä korostaa, että sellaista perinteistä potilastyötä tässä työssä ei ole, mutta täytyy kuitenkin työskennellä tiimissä, sekä kyetä itsenäiseen huolelliseen työskentelyyn.

– Otetaan esimerkkinä vähän isompi välinehuoltokeskus, niin sinun pitää pystyä luottamaan omaan ammattitaitoosi, sillä tulee niitä hetkiä, jolloin teet yksin duunia. Toki sillä tavalla että siellä on muita töissä, mutta sinun pitää ottaa vastuu ja ymmärtää seuraukset, Mäkelä kertoo.

Mäkelä hyödyntää työssään kokeneempien kollegoiden osaamista, ja tarvittaessa kysyy aina, jos ei tiedä jotain.

Opettaja Tarja Erkkilä-Ojala kertoo, että elokuussa 2022 välinehuoltoalan perustutkinnon perusteet muuttuvat siten, että nykyisen viiden pakollisen tutkinnon osan sijaan niitä tehdäänkin kolme, ja valinnaisia tutkinnon osia yhden sijaan kaksi. Syksystä 2022 välinehuoltoalan pakolliset tutkinnon osat ovat: välineiden puhdistaminen ja desinfiointi infektioiden torjuntatyössä, välineiden pakkaamisprosessissa toimiminen ja sterilointi osana infektioiden torjuntaa.

Kansainvälisyys kannattaa

Mäkelä on niitä tyyppejä, jotka eivät suunnittele opintojaan helpoimman kautta. Hän on koulutuksensa aikana hankkinut osaamista useissa erilaisissa työelämän paikoissa. Yksi niistä on Ruotsin Luleå (Luulaja) ja siellä Sunderbyn sairaala, jossa Mäkelä työskenteli maaliskuussa 2022. Jo ensimmäisessä HOKS-keskustelussa (henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma) vastuuopettajansa kanssa Mäkelä toi esille kiinnostuksensa lähteä ulkomaille vaihtoon. Hän on itse aktiivisesti selvitellyt asioita ja ollut yhteydessä eri paikkoihin löytääkseen itselleen sopivan työpaikan. Turun ammatti-instituutissa KV-asioissa häntä ovat auttaneet vastuuopettajan tuen lisäksi KV-koordinaattorit (kansainvälisten asioiden koordinaattorit) Maria Hokkanen ja Tiina Toivola

Mäkelää helpotti omien asioiden hoidossa se, että hänen äidinkielensä on ruotsi, joten yhteydenpito naapurimaahan ei kielen puolesta tuottanut ongelmaa. Monien puheluiden ja tietojen vaihtojen jälkeen asia vihdoin eteni ja lopulta varmistui, että Mäkelä pääsee työelämäjaksolle Luleån sairaalaan välinehuoltoyksikköön. Siellä hoidettiin ja huollettiin pääsääntöisesti leikkaussalien käyttämistä instrumenteista ja välineistä.

Mäkelä korostaa sitä, että opiskelijavaihtoa miettivän kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä asioiden selvittely ja paperityöt vievät aikaa, ja välttämättä joka paikkaan ei ole valmiita kontakteja. Jos vielä Suomessakaan kaikki eivät tunne välinehuoltoalan koulutusta tai toiminta-aluetta, ei se sitä ollut Ruotsissakaan.

– Välinehuollon yhteystietoja ei löytynyt mistään. Ihan mahdotonta. Jos pyysi yhdistämään välinehuoltokeskukseen, oli kysymys usein, et mitä ne tekee, nauraa Mäkelä hyväntahtoisesti.

Opettaja Tarja Erkkilä-Ojala vahvistaa asian olevan juuri edellä kuvatun kaltainen.

– Etsitään apuvälineitä välinehuollosta. Ajatellaan, et me korjataan pyörätuoleja ja vessankorokkeita tai kahvoja ja kyynärsauvoja kysytään. Se on se tyypillisin mihin sekoitetaan, apuvälinehuoltoon.

Välinehuoltoalan opiskelija Jani Mäkelä asettelee instrumentteja omille paikoilleen.

Mäkelä pääsi Ruotsissa työskentelemään lähes uuteen välinehuoltoyksikköön, joka sijaitsi poikkeuksellisesti sairaalan ylimmässä kerroksessa, kattohuoneistossa.

– Se oli siistiä vaihtelua, kun yleensä se täällä on kellarissa tai alimmassa kerroksessa niin, ettet varmasti näe ulos, Mäkelä nauraa.

Yksikön toimivuuden suunnittelussa oli erityisesti panostettu työhyvinvointiin ja työergonomiaan.

– Esimerkiksi kaikki ylimääräiset kovat äänet tai äänentuotot oli pyritty blokkaamaan parhaalla mahdollisella tavalla, Mäkelä kertoo.

Työ Ruotsissa sujui mallikkaasti, vaikka tietysti toimintatavat erosivat joiltakin osin.

– Käytännön työhön pääsin hyvin kiinni, perusperiaatteet oli samalla tavalla kuin Suomessa. Toki jokaisessa paikassa on ne pikkunyanssit sitten, Mäkelä kertaa.

Ruotsissa käytetyt instrumenttien nimet poikkesivat nimeämiseltään suomalaisesta käytänteestä, joten aivan ensimmäiseksi Mäkelä joutui käyttämään luovuuttaan ja kehitti koulun oppeja hyödyntäen menetelmän, miten opiskeli työelämässä Ruotsin vastaavan sanaston.

Välinehuoltajat todellakin työllistyvät

Opettaja Tarja Erkkilä-Ojala kertoo tyytyväisenä alan hyvästä työllisyystilanteesta:

– Tällä hetkellä on ihan valtava pula, opiskelijat vedetään työelämään ihan väkisin.

Välinehuoltajat sijoittuvat työelämässä monipuolisiin työpaikkoihin. Tavanomaisimmat työpaikat ovat sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuolto, suun terveydenhuolto, yksityiset sairaalat, leikkaussalit, laboratoriot, elintarvikelaboratoriot ja lääketeollisuus (esim. Orion, Bayer, Wallac) sekä lisääntyvät työtehtävät eläinpuolella. Turun alueen suurimmat työnantajat ovat Varsinais-Suomen välinehuolto (VSSHP, TYKS, Runkopalvelukeskus) ja Turun kaupungin suun terveydenhuolto. 

Mäkelän KV-vaihto kesti kuusi viikkoa ja se toteutui Erasmus-vaihdon rahoituksella. Mäkelä kokee, että vaihto jäi vain plussan puolelle:

– Kokemusta rikkaampana nyt tuolta Ruotsista, niin sanoin opettajillekin. Olen sanonut opiskelijoille, joiden kanssa olen jutellut, että arvostan ihan eri tavalla tätä koulutusta nyt vaihdon jälkeen, kun tulee itsellekin semmosia ahaa-elämyksiä opitusta.

Se voidaan tässä todeta, että suomalainen koulutus on laadukasta, sillä pärjää maailmalla. Ruotsin kokemuksen jälkeen Jani Mäkelälle on avautunut uusia työskentely- ja uramahdollisuuksia: Mäkelällä on jo useampi työvaihtoehto kotimaassakin, minne sijoittua koulutuksen jälkeen töihin. 

Teksti: Sari Hätinen, opinto-ohjaaja
Kuvat: Tarja Erkkilä-Ojala, välinehuoltoalan vastuuopettaja